Meillä sitten vissiin on rakennuslupa, kai

Epävarmuus johtuu siitä kun itse lupalapuista en ole nähnyt kulmaakaan. Tänään mentiin hakemaan papereita jotka vastaavan mukaan piti olla valmiina odottamassa. Istuimme ja odotimme taas iäisyydeltä tuntuvan ajan rakennustarkastajan toimistossa kunnes tarkastajalta liikeni hetkinen aikaa. Hän näytti kovin hämmästyneeltä nähdessään meidät. (tosin hänen yleisilmeensä on aina vähän pöllähtänyt) Kun sitten esitimme asiamme, että niitä lupapapereita olisimme noutamassa, puhisi hän jotain ja alkoi kaivelemaan paperipinoja pöydällään. Ja siirtyi hetken päästä toiseen huoneeseen kaivelemaan. Ja eihän niitä löytynyt. Jäi nyt sitten vähän epäselväksi että missä ne mahtavat olla, mutta lupanumeron sentään saimme että kaippa kaikki on ok. Jotenkin ei vaan osaa oikeen juhlistaa koko hommaa kun ei mitään konkreettista jäänyt käteen, kahdeksan numeroinen numerosarja vaan.

Puu kaatuuuuuuu.....

....raikasi eilen tontilla. Nyt on niin kaljun näköinen tonttipläntti että. Noin 10 koivua sieltä kaatui kaikenkaikkiaan. Iso kiitos vanhemmille ja appivanhemmille avusta. Ja erityis ISO kiitos isille joka toimi metsurina. Eihän me niitä itseksemme oltaisi edes saatu kaadettua. Onneksi oli isi paikalla :)

Nyt on sitten komea kasa koivun pöllejä oottamassa, että joku joskus tekee niistä vielä klapeja. Mutta se jääköön sitten jonnekkin ensi kesään.

Tasaseksi meni.

Isäntä ihailee seuraavan talven takkapuita.

Kovin on aukeeta, kattoo nyt sitte mitä seuraavaksi. 

Metsuri ansaitulla tauolla. 

Kalliolle kukkulalle...

...en rakenna minä majaani. Maaperätutkimuksen tulokset tulivat ja maa on koheesiomaata, eli silttiä, mitä ikinä se sitten onkaan. Paaluttaa ei sentään tarvitse eikä tietenkään räjäyttää joka on helpotus. Viereisillä tonteilla kun näkyy kallion lakea niin se oli ihan fifty-sixty mitä sieltä löytyy. Hyvä näin, ehkä saamme ihan perusperustuksen emmekä joudu laittamaan puolta budjetista maahan niinkuin muutamat tutut.

Moneen kertaan on jo minulta kysytty mikä on ollut pahinta. Alussa ajattelin että se tulee olemaan luvan saanti mistä kaikki olivat varoittaneet että sitten kun sen saatte niin helpottaa, siihen asti on yhtä helvettiä. Tähän mennessä luvan hakemisen kanssa ei ole ollut muuta harmia kuin asian hitaus. Ja se *piiip* rakennustarkastaja joka ei osaa edes meidän vastaavaa ohjeistaa oikein. Mutta vastaava lupasi että kyllä tällä viikolla se lupa pitäisi olla leimattuna ja päästäisiin eteenpäin...ans kattoo nyt sit.

Niin se pahin asia. Laskut! Ja niitä ei ole tullut vielä edes montaakaa. Ihan hirveää, tonnit vaan pyörii silmissä. Mutta koitan ajatella että ihan samoista summista olisi valmiinkin talon kanssa kyse, se vaan tulisi yhdessä isossa kontässä koko roska. Tosin, siinä saisi jotain konkreettistakin, tässä on vaan se maapläntti.

Kairausjälkiä

Mentiin kurkkimaan kairausjälkiä maaperätutkijan jäljiltä mutta eihän siellä mitään näkynyt. Telaketjujen jäljet oli vaan jääneet maastoon. Tulokset saadaan joskus ensi viikon alkupuolella. Mutta ei kuulemma mitään yllättävää. Huh, ei siis ainakaan kallio tullut vastaan.

Tänään pitäisi kuulla sitten siitä rakennusluvastakin. Jännittää hurjasti.

Tuossa uusi kuva vielä talonpaikasta merkattuna tikuilla. Ja minä siellä autotallin kulmassa antamassa vähän perspektiiviä.

Sinne meni

Rakennuslupahakemus siis. Saas nyt sitten nähdä miten käypi. Aamulla käytiin viemässä paperinivaska ja iltapäivällä on se jonkun valtuuston kokous missä sitten meijän talon kohtalo päätetään. Vastaavan kanssa eilen katteltiin, että kyllä siinä nipussa pitäisi kaikki tarvittavat liput ja laput olla, mutta silti jännittää. Huomenna voi kysellä alustavasti, että miltä näyttää ja irtoaako lupaa meijän töllille. Sitten voi pikkuhiljaa lähteä palkkaamaan niitä töiden tekijöitäkin. Ja kait ne puutkin pitäisi käydä kaatamassa jossain vaiheessa....

Tolppa siellä, toinen täällä

Käytiin eilen nakuttamassa tolppia tontille maaperätutkijaa varten. Hieman oli haasteellista kun itse tontin rajatolpista puolet oli kadonneet kuin tuhka tuuleen. Koita siinä sitten vetää jotain linjanauhaa paikalleen kun on vaan yksi tolppa per pääty. Noh, siellä ne kuitenkin nyt seisoo ja aamulla vietiin kairaaja paikalle. Silmämääräisesti totesi että ihan hyvältä tontilta näyttää. Kivissä sammalta pinnalla joten voi päätellä että ovat ollee siellä kauan = tonttilla ei siis ehkä ainakaa vajoavaa maa-ainesta.

Tavattiin naapureitakin. Tai ei rajanaapureita, sellaisia meillä ei vieläkään ole. Nämä siis yhden tontin päässä. Mukavan tuntuinen pariskunta. Ja paljon fiksumpia kuin me, olivat muistaneet hyttysmyrkyn. Meillä molemmilla joka ikinen paljas ihoalue ihan täynnä pistoja. Tänään apteekin kautta tontille käy matka siis.

Alla vielä kuva hienoista tolpista. Kyllä näkyy!

Kovin pieneltä näyttää tuo tolppien välinen ala mutta ehkä siihen talon saa sopimaan.

Vihdoinkin uutisia

Meillä on lupa mennä tontille! Mitä nyt puoli vuotta myöhässä mutta kuitenkin. Eli siis kunnallistekniset työt on tehty ja tontille vapaa pääsy ensi maanantaista lähtien. Tarkoittaakohan se sitten sitä että se tarttisi sitten maksaakkin....

Maaperätutkimuksen sinne kyllä jo tilasin ennen tuota lupaa, ihan omin päin, mutta vasta tiistaiksi. Saadaan tietää mitä kaikkea tontti on syönyt. Olisi kyllä kiva saada se asemapiirrustus ennen sitä että vähän tietäisi tutkijamiekkoselle niitä talon kulmia näyttää. Pitääkin hoputtaa mestaria joka sen meille lupasi väkertää.

Niin ja talopakettihan on nyt sitten tilattu. Ensimmäinen laskukin tuli jo. Pääpiirrustuksia tässä jännityksellä odotellaan ja sitä että ehtiikös ne vielä kaupungin viimeiseen kokoukseen ennen lomia. Siitä sitten ratkeaa paljon. Esim se, että koska talo tulla tömäytetään tontille. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa alkaa miettimään sitä perustusta. Niin ja se maalämpökaivokin vissiin pitäisi tilata. Ei hyvää päivää, mihin sitä onkaan itsensä taas kerran tunkenut!

Tuossa nyt sitten vielä kuva tontista. Aika ryteikköä vielä. Pauli laski eilen että 14 puuta pitää ainakin kaataa. Pitääkin hakea luotilankaa (onko se sen nimistä?) jotta voi vedellä sinne ne rajat selkeiksi.


Meille pääsee autolla!



Alustavat piirrustukset tuli!

Ja sieltä ne sitten vihdoin tulivat, alustavat piirrustukset. Kyllä tämä tästä, pikku hiljaa. Mitään ei ainakaan näyttäisi olevan väärin joten eiköhän nuo voi ihan hyvillä mielin hyväksyä ja jäädä sitten vaan jännittämään saadaanko ne viralliset paprut ajoissa. Hitto, meikä on valmis vaikka ajamaan Sonkajärvelle niitä hakemaan jos se siitä on kiinni. Missähän se on...

Paljon porukkaa

Hirveän monta miestä pitää palkata ennen kuin koko homma on edes alkanut. Ja yksi nainen. On vastaavaa mestaria, KVV vastaavaa, IV vastaavaa sun muuta. Ja perustukseenkin tarvitsi vielä jonkun suunnitelemaan. Tämä sentään nainen joka jotenkin tuntuu huojentavalta. Edes yksi plikka tontilla sentään meikän lisäksi. Nyt sitten pitäisi taikoa niitä talopiirrustuksia jostakin että saataisiin oikeasti tämä homma alkuun.