Vuosi vaihtui rytinällä

Olisi vissiin pitänyt uskoa viisaampia ja ottaa iisisti kun tuo masu vielä pönötti tuossa. Nyt meitä on sitten kolme, reilu kuukausi liian aikaisin. Ja minä en nyt sitten enää raksalle pääse. Plääh. Noh, saan sentään kuvia Paulin mukana miten homma etenee.

Pikaisesti sentään pääsin siellä käymään matkalla kotiin sairaalasta. Paras juttu mikä oli raksalle ilmestynyt sairaalassaolo aikanani, oli takka. Siellä se seisoi, valkoisena, kaakeloituna kaunottarena, olohuoneen paraatipaikalla. Pauli lähetti sairaalaan kuvan siitä kun oli laittanut kynttilöitä pesään ensimmäiseksi lämmöksi.

Ja oli käynyt napsimassa kuvia kun takkaa pystytettiin.

Yläkerran villoituskin on vihdoin tehty, ja lattialevyt paikoillaan.

Lillin tuleva makuuhuone kuvan perällä

Isin ja äitin makuuhuone kuvan perällä, seinät vaan puuttuu 

Väliseiniäkin oli ilmaantunut alakertaan.

Keittiön kulmaus oikealla

Paulin metelihuone on saanut seinät ympärilleen ja
kodinhoitohuoneen seinäkin on valmis

Ja ulko-ovessa on vihdoinkin ihan se oikea, pysyvä kahva.

Yksi väliovikin paikoillaan kahvoineen päivineen.

Ovi kodinhoitohuoneesta autotalliin

Nämä kahvat nyt sitten tulee joka oveen. Pitkällisen etsimisen tulos.

Vielä pitää löytää oikeanlainen peitelevy oven lukkoon. Kaikkien ovien mukana kun tuli yllättäen pienet avaimet.

Kaikkea muutakin pientä oli ilmestynyt, johtoja siellä ja putkia täällä. Ilmastointikone myös nökötti autotallin nurkassa odottamassa asennusta. Alkaa tuntua vihdoin siltä että josko tuo tönö joskus valmistuisi.

Viimeinen homma minkä muuten tein raksalla oli tämän seinän maalaus. Että edes jotain pintahommia pääsin tekemään. Ehkä sitten kun ilmat lämpenee ja tyttö on isompi, saan taas mennä raksalle, vaikka sitten vaunujen kanssa.

Takka tuli!

Sitten kun saisi vielä tulen takkaan. Taitaapi mennä jokunen aika kun tällä hetkellä se on vain kasa kiviä olohuoneen nurkassa.

Käsittämätön määrä kiveä. Ilman kaakeleita 1700 kiloa. Ja
Pauli ressukka joutui jotakuinkin kaikki kantamaan yksin sisään.
Eihän musta taas mihinkään ollut.

Ikkunan vieressä näkyy ihanat valurautaset takan luukut jotka
Pauli valitsi. Niistä kiva sitten tulta tuijotella.

Styroksit lattiassa

Nyt olis sitten yksi kerros styroksia laiteltuna. Sitten ootellaan taas putkimiestä että saadaan lämminvesiputket paikoilleen. Ja sitten taas kerran styroksia ja niitä rautaverkkoja. Mutta kyllä tämä tästä. Ehkä ensi kuussa meillä olisi jo lattia paikoillaan.

Takkaakin yrittivät kovasti toimittaa jo alkuviikosta. On se vaan kumma, että kun sopii yhden kanssa että ilmoitetaan heti kun vaan lattia on ja voi tuoda, niin silti ollaa jo suunnilleen ovea koputtelemassa. Nyt sain sentään lykättyä parilla viikolla toimitusta.

Vaikeuksia takan valinnassa

Kyllä olikin hankalaa valita takka. Olimme jo päättäneet (melkeen) ottaa Uuniseppien kaakeli uunin mutta sitten onneksi (kai) luin piiiiitkän keskustelun netistä kuinka surkeat tulipesät niissä nykyään on. Kun olivat vaihtaneet jotain laastia jossakin vaiheessa. Etsin sitten enemmänkin tietoa ja paljon oli tyytymättömiä haljenneen tulipesän omistajia. Hylkäsimme sitten Uunisepät.

Kiertelimme monta muutakin mutta mieleistä ei sitten vaan löytynyt. Onneksi joku kehui Kermansavi takkoja ja eikun googlaamaan. Meille tulee Tulikiven Kermansavi takka, mallia Hanna. Tämän näköinen siis tulossa joskus syys-lokakuun vaihteessa.

Tuohon koloon saa sitten jotain kivaa. Pieni kivi tuikkuastia vaikka.