Vuosi vaihtui rytinällä

Olisi vissiin pitänyt uskoa viisaampia ja ottaa iisisti kun tuo masu vielä pönötti tuossa. Nyt meitä on sitten kolme, reilu kuukausi liian aikaisin. Ja minä en nyt sitten enää raksalle pääse. Plääh. Noh, saan sentään kuvia Paulin mukana miten homma etenee.

Pikaisesti sentään pääsin siellä käymään matkalla kotiin sairaalasta. Paras juttu mikä oli raksalle ilmestynyt sairaalassaolo aikanani, oli takka. Siellä se seisoi, valkoisena, kaakeloituna kaunottarena, olohuoneen paraatipaikalla. Pauli lähetti sairaalaan kuvan siitä kun oli laittanut kynttilöitä pesään ensimmäiseksi lämmöksi.

Ja oli käynyt napsimassa kuvia kun takkaa pystytettiin.

Yläkerran villoituskin on vihdoin tehty, ja lattialevyt paikoillaan.

Lillin tuleva makuuhuone kuvan perällä

Isin ja äitin makuuhuone kuvan perällä, seinät vaan puuttuu 

Väliseiniäkin oli ilmaantunut alakertaan.

Keittiön kulmaus oikealla

Paulin metelihuone on saanut seinät ympärilleen ja
kodinhoitohuoneen seinäkin on valmis

Ja ulko-ovessa on vihdoinkin ihan se oikea, pysyvä kahva.

Yksi väliovikin paikoillaan kahvoineen päivineen.

Ovi kodinhoitohuoneesta autotalliin

Nämä kahvat nyt sitten tulee joka oveen. Pitkällisen etsimisen tulos.

Vielä pitää löytää oikeanlainen peitelevy oven lukkoon. Kaikkien ovien mukana kun tuli yllättäen pienet avaimet.

Kaikkea muutakin pientä oli ilmestynyt, johtoja siellä ja putkia täällä. Ilmastointikone myös nökötti autotallin nurkassa odottamassa asennusta. Alkaa tuntua vihdoin siltä että josko tuo tönö joskus valmistuisi.

Viimeinen homma minkä muuten tein raksalla oli tämän seinän maalaus. Että edes jotain pintahommia pääsin tekemään. Ehkä sitten kun ilmat lämpenee ja tyttö on isompi, saan taas mennä raksalle, vaikka sitten vaunujen kanssa.