Pieni askel eteenpäin

Käytiin rakennustarkastajan puheilla talopiirrustustemme kanssa ja koitettiin saada selkoa että saadaankos me se nyt sitten rakentaa juuri se talo mitä halutaan. Lähdimme sieltä ehkä vielä enemmän pihalla kun mitä olimme sinne mennessä. Tai no, tiedämmehän sentään nyt että saamme tehdä tummanharmaan puutalon...saman minkä kyllä tiesimme jo kaavastakin. Miten voikin olla joku niin epäselvä.

Otin sitten yhteyttä uudestaan tonttikoordinaattoriin ja esitin hänelle samat kysymykset kuin rakennustarkastajalle ja nyt tiedämme että saamme juuri sen talon mistä olemme haaveilleet. Tonttikartat oli pistänyt heti postiin ja jutellut jollekkin geodeetillekkin maaperätutkimuksista. Ihanainen Ulla, mitä me tekisimmekään ilman sinua :-)

Sisustushaaveita

Tonttipapereita, rakennuslupaa sun muuta odotellessa voi käyttää hyvin aikaa haaveilemiseen. Tällä kertaa omasta ihanasta kylpyhuoneesta ammeella höystettynä. Kotikaupungin keskustassa on pieni keittiö/kylpyhuoneliike jonka ikkunaa on tullut tuijoteltua. Ikkunaostosten syy: liike ei ole koskaan auki virka-ajan jälkeen.



Tähän ihastuin viimeksi eikä ole edes hinnalla pilattu. Sopisi sitten tassuilla koristellun ammeen seuraksi.

Ja ammehan on siis tämä.

Ja kun nyt vauhtiin pääsin niin laitellaan sitten koko kylpyhuoneen ideointi samantein. Tarkoitus olisi puolipaneloida valkoisella huone ja yläosaan löytää joku hillitty kuvioitu kosteuden kestävä tapetti.

Kalusteet tätä tyyliä:

Suunintelmissa oli ostaa nämä Ikeasta mutta tietenkin näiden valmistus lopetettiin juuri sopivasti joten jotain vastaavaa pitäisi löytää nyt sitten.

Ja lattian olen jo melkeen ostanut. Onneksi ei ole tilaa muuten olisi muutama neliö tätä odottamassa jo:



Luonnossa paljon vaaleampi, melkeen valkoinen ja uskomattoman paljon puun näköinen keraaminen laatta. Pukkilan Xilema



Kevät tulee kohisten

Käytiin kurkkimassa tontilla ja hyvältä näyttää. Sinnehän oli ilmestynyt tiet ja katuviemäröinnit ja osassa paikoista törröttää pystyssä jo jotain sähköpiuhan näköistäkin. Alla muutama otos vieläkin niin kovin karun näköiseltä alueelta. 

Päätieltä tie tonteille.

Ihan kohta omalla tiellä.

Tuolla se on, oma maa. 

Tontilta keskeltä alas näkymä.

Vasen reuna takareunasta katsottuna.

Isäntä nojailemassa oikean reunan laitaan.

Joku tontin monista tolpista.

Onnelliset tontin takareunassa. Rajalta maa nousee mukavasti toivottavasti taaten että saamme pitää metsän siellä.

Koko tontti takaa mäen päältä katsottuna.

Alla alueen kartta selventämään missä pikku maanpalasemme sijaitsee. Takana pelkkää metsää ja korpea, alueen nimen mukaisesti. Niin ja nimihän tosiaan oli siis Metsäkorpi. Sopii meille, korpeenhan haluttiin.

Oma maa mansikka

Eipä tarvitse jännittää enää. Tuli päätös tonttitoimistosta ja meille olisi nyt sitten tarjolla oma pieni pläntti maata. 934 neliötä odottaa rakentajaa. Sitten joskus. Jahka sinne nyt saadaan ne kunnallistekniikat vedeltyä. Mutta ompa kuitenkin paikka jo ja voi alkaa taloa sillä silmällä katsomaan. Olo on jotenki ihan utopistinen ja epätodellinen. Mekö oikeasti ryhdymme tähän?

Parasta on että tontti on juuri se missä kävimme jo viime syksynä kurkkimassa heti kun kuulimme että kaupunki on sieltä tontteja lohkomassa. Kuvassa se ei paljon miltään näytä, mutta on meidän ja vain meidän.

Tuolla se on jossain kaukana ryteikön takana.

Tontille vievä polku joka ehkä jo vuoden päästä on ihan oikea tie. 

Jännitystä ilmassa

Jännittää ihan hirveästi. Tonttihakemus on laitettu ja ilmoitus miten kävi sattaa tulla jo tänään. Vatsa ihan solmussa ja töistä ei tule yhtään mitään. Toivottavasti päätös tulee nopeasti ja tämä ei kestä kuin tämän päivän.

Askartelua ihan pienten iloksi

En yleensä kilpailuihin pahemmin osallistu mutta tätähän ei voi edes kilpailuksi laskea. Kaverini lähetti linkin kun tiesi että kortteja tykkään näpertää, mutta joskus uupuu ne kelle niitä näpertää. Nyt oli hyvä syy kaivaa askarteluvälineet kaapista ja laittaa sakset viuhumaan. Kortteja Oulun yliopistollisen sairaalan pienimmille potilaille ja heidän vanhemmilleen kilojuhlien ja muiden etappien kunniaksi. Alla linkki ja muutama valmistunut kortti.
http://marikavaan.blogspot.com/2012/02/kortteja-oulun-yliopistollisen.html

Hiljaa hyvä tulee

Tontit tulivat sitten vihdoinkin hakuun. Hakuaikaa maaliskuun loppuun asti. Vielä emme ole mitään hakeneet vaan kuulostelemme sinne loppupuolelle, mitä muilla on mielessä ja sen mukaan sitten omaamme haemme. Eilen oli tiedoitustilaisuus tonteista. Paikalla vain kourallinen ihmisiä. "Eihän tässä voi millään olla kaikki hakijat" mietiskelin ja katselin pientä joukkoa.

Tietoakin tuli, osa vanhaa, mutta tuli uuttakin. Esim. että tonteille pääsisi vasta elokuussa rakentamaan. Että näin. Viivästyy siis taas kerran suunnitelmat ja luultavasti päästään aloittamaan vasta ensi vuoden keväällä. Harmittaa, mutta minkäs teet. Kaupungin maanrakennus ja kunnallistekniikka urakka ei ole edennyt suunnitelmien mukaan, siitä kaikki viivästys. Noh, odotellaan...taas...