Uutta harrastusta pukkaa puiden muodossa

Nimittäin kangaspuiden. Jo jonkun aikaa olen miettinyt mattojen tekemistä muutenkin kuin virkkaamalla. Ja nyt kun mammalomalla "lomailen" ja työväenopistossa oli alkeiskurssi, jossa pääsee opiskelemaan alusta loppuun kutomista niin ajattelin ottaa härkää sarvista ja mennä kokeilemaan. Ja onhan tuo ihan mielenkiintoista. Ei ehkä kuitenkaan ihan minun juttu. Kutominen siis on kivaa mutta se loimen teko ja puille laittaminen onkin sitten ihan ei juttu. On niisimistä, pirtaan pistelyä ja lukemattomien solmujen tekemistä. Yhden loimen laitoin (poppana, se helpoimmasta päästä oleva) ja taitaa kyllä minun loimen teot olla siinä. Kutomolla pääsee kyllä kutomaan ihan valmiiseen loimeenkin, että sitä täytyykin sitten miettiä, kun nyt tuo kurssi on käyty loppuun.

Tämän hetkinen työ saldo: 1 poppana odottaa puilla valmiina sitomista, 3 työtä vielä tekemättä (matto, keittiöpyyhe ja pellavaliina). Yllättävää oli kuinka nopeaa tuo kutominen poppanakuteella oli. Koko 120cm poppanaan meni vain noin 5 tuntia (josta eka tunti oli ihan pelkkää sähläystä). Ja kutominen käy meditaatiosta, mieli lepää sukkulan sujahdellessa viriöitten välissä.

Poppanan loppupään "hömppää" eli pois purettavaa
matonkudetta. Lopullisessa poppanassa on vain
kahta väriä; harmaata (joka kuvassa kyllä näyttää
lähinnä siniseltä) ja valkoista (loimen väri).

Melkein koko poppana kuvassa. Ohjaajan
vastustuksesta  huolimatta tein koko työn
vain yhdestä väristä. Kuulemma tulee tylsän
näköinen työ näin. Raidat tuossa on tehty vain
erilaisella poljennalla, joka muodostaa
kohokuvion poppanan pintaan. 

Työ siis odottelee tuolla tukilla, että kurssin muut 7 osallistujaa saavat omansa tehtyä samasta loimesta. Vasta sitten työt irroitetaan ja pääsen solmimaan ne päiden hapsut. Tai miksikä niitä sitten kutsutaankaan (varmaan niilläkin on joku oma nimitys kudontakielessä)