Kakkostyö kangaspuilla

Vihdoin pääsin tekemään toista työtä puilla. Tällä kertaa työn alle pääsi pellavaliina jonka loimi oli tehty kahdella eri pellavalangalla, punaisella ja värjäämättömällä. Joulupöytään kai tuo liina on sitten tarkoitettu, kun joskus valmiiksi tulee. Ei todellakaan ole minun suosikki materiaali kutoa. Todella takkuista ja jumittaa jatkuvasti pirtaan, kun tulee sellaisia isoja nöyhtä palleroita loimilankoihin. Pölisee myös ihan uskomattoman paljon, joten ei todellakaan sopiva tälläiselle muutenkin kaikelle pölylle allergiselle.

No oli miten oli, noin viiden tunnin kutomisen jälkeen saldo on suunnilleen 70cm liinaa. Ei todellakaan nopeaa kutoa, niinkuin poppana. Enkä oikeen tiedä onko edes kovin nättiä katsella. Noh, kaippa se on katsojan silmässä sitten tuokin, ohjaaja kun kävi sanomassa että niin on kivan näköinen liina tulossa. 60cm olisi vielä tarkoitus kutoa, mutta katsellaan nyt sitten miten jaksaa ja viittii.

Elikkäs tälläinen on nyt sitten puilla. 

Herttaista tyttöselle osa 3

Nyt se on vihdoin valmis. Tai noh, vaatii se ehkä höyrytyksen. Vähän näyttäisi kupruilevan reunoista. Johtuneeko sitten siitä kun en ihan seurannut ohjetta...

Oli miten oli, tälläinen siitä nyt sitten tuli. Halkaisija piirun päälle 160cm.

Uutta harrastusta pukkaa puiden muodossa

Nimittäin kangaspuiden. Jo jonkun aikaa olen miettinyt mattojen tekemistä muutenkin kuin virkkaamalla. Ja nyt kun mammalomalla "lomailen" ja työväenopistossa oli alkeiskurssi, jossa pääsee opiskelemaan alusta loppuun kutomista niin ajattelin ottaa härkää sarvista ja mennä kokeilemaan. Ja onhan tuo ihan mielenkiintoista. Ei ehkä kuitenkaan ihan minun juttu. Kutominen siis on kivaa mutta se loimen teko ja puille laittaminen onkin sitten ihan ei juttu. On niisimistä, pirtaan pistelyä ja lukemattomien solmujen tekemistä. Yhden loimen laitoin (poppana, se helpoimmasta päästä oleva) ja taitaa kyllä minun loimen teot olla siinä. Kutomolla pääsee kyllä kutomaan ihan valmiiseen loimeenkin, että sitä täytyykin sitten miettiä, kun nyt tuo kurssi on käyty loppuun.

Tämän hetkinen työ saldo: 1 poppana odottaa puilla valmiina sitomista, 3 työtä vielä tekemättä (matto, keittiöpyyhe ja pellavaliina). Yllättävää oli kuinka nopeaa tuo kutominen poppanakuteella oli. Koko 120cm poppanaan meni vain noin 5 tuntia (josta eka tunti oli ihan pelkkää sähläystä). Ja kutominen käy meditaatiosta, mieli lepää sukkulan sujahdellessa viriöitten välissä.

Poppanan loppupään "hömppää" eli pois purettavaa
matonkudetta. Lopullisessa poppanassa on vain
kahta väriä; harmaata (joka kuvassa kyllä näyttää
lähinnä siniseltä) ja valkoista (loimen väri).

Melkein koko poppana kuvassa. Ohjaajan
vastustuksesta  huolimatta tein koko työn
vain yhdestä väristä. Kuulemma tulee tylsän
näköinen työ näin. Raidat tuossa on tehty vain
erilaisella poljennalla, joka muodostaa
kohokuvion poppanan pintaan. 

Työ siis odottelee tuolla tukilla, että kurssin muut 7 osallistujaa saavat omansa tehtyä samasta loimesta. Vasta sitten työt irroitetaan ja pääsen solmimaan ne päiden hapsut. Tai miksikä niitä sitten kutsutaankaan (varmaan niilläkin on joku oma nimitys kudontakielessä)

Herttaista tyttöselle osa 2

Tälläistä nyt on saatu aikaseksi. Ihan ei vielä ole valmis kun valkoinen kude hävytön loppui kesken. Likka ainakin tuntuu tykkäävän.

Herttaista tyttöselle

Vihdoinkin pääsen sisustamaan! Ja mikäs sen parempaa kuin tehdä itse. Ajattelin aloittaa tytön huoneen matosta kun löytyi niin söpön värinen kerä matonkudetta paikallisesta askarteluliikkeestä. Loput kuteet onkin omasta jemmasta, jäänyt isoista matoista ylitse. Toivottavasti ei tule ihan ällösöpöä.

Tästä se lähtee, ohjeena Kauhavan Kangasaitan Juhannusruusu

Talo jotakuinkin kasassa

Nyt kun tönö vihdoin on jotakuinkin kasassa ja tehtynä, onkin aika taas siirtyä tekemään niitä itselle läheisempiä juttuja: Käsitöitä vihdoinkin!

Paljon on talossakin vielä tehtävää ja taitaa olla niitä ikuisuusprojekteja, mutta kaikki asumiseen tarvittava on tehty ja loppu on sitten vain pintaa ja miljoonan kilometrin verran listan laittoa. Pikkuhiljaa...josko jouluksi saisi nekin paikalleen...

Nyt pääsee sinne saunaan vihdoin

Valmista siis vihdoinkin tuli. Kiitos vaan kovasti kummisedälle ja isille avusta. Ja siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin. Nyt kun vielä pääsisi saunomaan, mutta vaatiin näköjään useamman kerran lämmityksen ja tuuletuksen ennen kuin joku typerä suojarasva mikä lie on palanut pois. Kerran jo ulkonakin poltettu ja kahteen kertaan sisällä tuikattu tuleen ja silti käryää. No ehkä sitten jouluna...