Mommoilua kahvipussien kanssa

Kahvipussikasseja ja koreja olen aina ihastellut. Jotenkin ne vaan yhdistän aina mummoihin ja juhlamokkaan. Meijän vaaleeseen ja vähän sinertävään kotiin tuollainen punasävyinen kori nyt ei istuisi mitenkään joten olen hylännyt ajatuksen edes yrittää. Mutta kas, saahan niitä kahvipusseja myös sinisenä! Pussit bongasin paikalliselta nettikirpparilta kahvipaketin hinnalla ja ei kun punomaan. Aikas kiva tuli ensimmäiseksi kyhäelmäksi. Paperikoriksi päätyypi askartelunurkkaukseeni.

Tässä vaiheessa oli pientä epätoivoa, ei tästä mitään voi tulla...

Tässä jo vähän toivoa...

Ja tälläinen siitä nyt tuli.

Täytyy kyllä sanoa että hatunnosto kaikille mummoille (ja muillekkin) jotka näitä jaksaa tehdä myyntiin asti. Ihan hirmu isotöinen ja aikaa vievä. Ja jotkut vielä osaavat tehdä kuvioitakin pussien omista kuvioista...

Täältä muuten ohje: kahvipussipunontaa

Vetskakukka

Tarkoitus oli alkaa tekeen kassia itelle, mutta alotinkin kassin koristeesta. Elikkäs tällänen tuli vanhasta vetskarista. Kiitos vaan anopin jolla näitä ketjuja on kasapäin. Olen näitä vetoketjukukkasia ennenkin katsellut, mutta en ole rohjennut ryhtyä yrittämään ilman kunnon ohjetta.

Tämä oli yllättävän helppo tehdä näillä ohjeilla: Vetskakukka. Yhteistä kieltä tämän neitosen kanssa ei ole, mutta eipä tuo haitannut.

Vauvalle peittoa

Tämän ohjeen bongasin jostain ikivanhasta käsityölehdestä neuvolan odotushuoneessa ja se näytti niin nätiltä että kaappasin kännykällä kuvan ohjeesta. Ompa sitten ohje minkä voi tehdä kun taas joku kaveripiirissä lisääntyy.

Ja näin kävi nopeammin kuin arvasinkaan. Sain kuulla että kolleegalle tulee pieni poika. Ja ei kun puikot viuhumaan.

Tässä lopputulos. Jotenkin ihanan vanhanaikainen. Sellainen minkä mummo voisi tehdä...olenko siis mummoutumassa...?

Kenkälaatikoiden kaunistusta

Kenkälaatikoita on kertynyt jos jonkinlaista. Suurin osa täynnä lankoja paremman paikan puutteessa. Mutta koska laatikot eivät kovin salonkikelpoisia ole, ovat ne, ja langat niiden mukana, hautautuneet vaatehuoneen perukoille.

Ratkaisu: laatikot oli saatava samanvärisiksi. Ja juuri sopivasti jäi vanhan sohvan jäljiltä monta metriä kangasta, joka oli ollut peittämässä sängyn ei niin kaunista keltaista väriä. Ja ei muuta kuin hommiin.

Ennen

Jälkeen

Tämän ehkä kehtaa jo lipaston päälle laittaa, josko tulisi langatkin joskus käyttöön. Enää kymmenen laatikkoa jäljellä...

Kahvipurkkeja, sähköteippiä ja pitsiä

Lidlistä bongasin jonkun aikaa sitten halpaa ja hyvää espressokaffea (harvinainen yhdistelmä) ja olen säästellyt kaffesta jääneet purkit jos vaikka jotain käyttöä niille keksisi. Nyt sitten joutessani katselin mitä pientä voisi alkaa näpertelemään ja kaffepurkit tulivat vastaan. 

Tästä siis lähdettiin.

Ja tälläisiä niistä nyt sitten tuli. Sähköteipillä (ylijäämää raksalta, on muuten hyvää askartelussa) päällystin ensin siniseksi ja mustaksi. Pitsi päälle ja pitsinauhat ylä- ja alareunaan. Koko komeus kakspuoleisella teipillä kasassa. Saapi nähdä pysyykö.

Kynäpurkeiksi nämä varmaan menee

1 veelle kermaunelma

Tuli kokonainen vuosi täyteen tytön tylleröllä ja pitihän minun äitinä tehdä ihan perinteinen täytekakku. Mies sanoi että mansikkakakku sen olla pitää, mutta mistäs saat mansikoita (hyviä sellaisia) keskellä talvea. Joten hillolla mentiin. Empä ole täytekakkua ennen tehnytkään, joten olihan se jo aikakin. Koekaniineiksi joutuneet toimikoot tuomareina maun suhteen. Ulkonäköön olin itse ainakin tyytyväinen. Tuon kerman levitys vähän jännitti, kun ei ollut pahemmin kokemusta. Kukkaset väkersin sokerimassasta (pinkistä tottakai) lilja-muotilla , joita sitten värittelin karkkivärillä siveltimen avulla. Keskustat tein hampaita hajottavista hopeakuulista. Kuvassa kakusta puuttuu vielä kynttilä keskeltä

Ei mennyt kyllä ihan kuin strömsössä. Eka kakkupohja lätsähti täysin ja siitä sai hädin tuskin kaksi kerrosta. Toisesta taas ei tullut niin hyvän makuinen, mutta saimpa sen yhden kerroksen lisää. Väliin kermavaahtoa, banaania ja sitä mansikkahilloa. Omasta mielestä hyvää oli, eikä kukaan muukaan takaisin lautaselle sylkenyt.

Joulupyhien käsityösaldoa

Välipäivinä oli yllättävän paljon luppoaikaa (siis jouluaaton ollessa jo ohi) ja tuli tehtyä jotain muutakin kuin vain syötyä.

Kaivelin tekemättömien töitten arkkuani ja sieltä tupsahti eteeni nalle jonka aloitin jo ennen vauvan syntymää. Sen oli tarkoitus olla ensinalle, odottamassa kotona kun tyttö pääsee laitokseltä. Mutta eipäs mennyt sitten ihan niin. Noh, tyttö täytti juuri vuoden ja nalle on vihdoin valmis. Tosin näyttää ehkä enemmän hiireltä kuin nallelta.

Joulupäivä meni kokeillessa erilaisia juttuja lahjakerästä Novitan Hilettä. Lopputulos oli hattu ja tumput pikkuiselle. Aika söpöt vaikka itse sanonkin. Sitten kun vielä tulisi talvi niin saisi käyttöönkin ne.

Arkussa majaili myös kasa kankaita joista on pitänyt tulla tyynyt naperon lattialle jo hetken aikaa ja vihdoin nekin on tehty.

Tätä ohjetta olen katsellut jo hetken Pinterestissä ja miettinyt että olisiko tarpeen oikeasti ja jouluna totesin että olisi todella ollut. Lapselle kun ei joka paikassa tietenkään ole syöttöistuinta. Ja kun tyynyistä jäi kankaita juuri sopivasti niin ei kun hommiin. Tälläinen siitä sitten tuli.

Ohje täällä: Mukana kulkeva syöttötuoli